SORVALIN MUISTOLEHTO

Hankkeen toteutusaika:
1.1.2007 – 31.12.2007

Partnerit:
Suomessa: Karjalan Liitto (päähakija) ja Etelä-Karjalan karjalaisseurojen piiri
Venäjällä: Viipurin kaupunki ja ANO Tsentr Viipuri

Rahoitus:
EU:n Naapuruusohjelma (Tacis ja Interreg)
Omavastuuosuus: Karjalan Liitto ja Viipurin kaupunki

Tietomalli Viipurin Sorvalin hautausmaasta
Maisema-arkkitehtuuri Vänskä

Hankkeen tarkoitus:
Sorvalin muistolehto – yhteinen kulttuuriperintömme -hankkeen tarkoituksena oli Viipurin monikansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja tunnetuksi tekeminen. Esimerkkikohteeksi valittiin Viipurissa luonnonkauniilla paikalla, E18-tien varrella sijaitseva Sorvalin hautausmaa, jota tarkasteltiin historiallisesta näkökulmasta eri aikakausina. Hankkeen aikana aloitettiin miltei täysin raunioituneen hautausmaan kunnostustyöt ja suunniteltiin paikalle muistolehto. Suomalaiset ja venäläiset asiantuntijat hankkivat aineistoja hautausmaasta ja Sorvalin alueesta mm. entisiltä asukkailta, hautausmaille haudattujen omaisilta, Suomen ja Venäjän arkistoista sekä muista tietolähteistä.

Sorvali
Vuonna 1789 perustettu Sorvalin hautausmaa käsittää seitsemän hehtaaria ja koostuu viidestä alueesta. Pohjoisimpana on vanhin saksalaisen seurakunnan alue, siitä etelään sijaitsevat Viipurin tuomiokirkkoseurakunnan ja maaseurakunnan hautausmaa, edelleen ruotsalaisen seurakunnan alue ja etelässä ortodoksinen hautausmaa, jonka lounaiskulma on tien oikaisun vuoksi erillisenä saarekkeena Sorvalin Valinnan pohjoispuolella. Ortodoksiselle alueelle rakennettiin vuonna 1888 Uspenskin kirkko, joka tuhoutui 1944. Hautausmaa on ollut vuodesta 1944 käyttämätön. Hautakiviä on siirretty muualle, hautoja kaivettu auki ja kappeleista on vain perustukset jäljellä. Hautausmaalla ei kuitenkaan ole ollut päälle hautauksia ja se on jäänyt täysin luonnontilaan. Sen takia se on otollinen kohde muistopuistolle, josta tulisi muistomerkki kaikille alueelle haudatuille.

Raivaustöiden pohjana oli maisemanhoitosuunnitelma

Kevään aikana maisema-arkkitehti Marja Mikkolan johtama työryhmä suunnitteli työohjelman, joka loi pohjan hautausmaan maisemanhoidolle. Koska talkoovoimin näin suurta aluetta ei voitu raivata eikä edes siivota kokonaan, pyrittiin avaamaan vanhat pääkäytävät ja raivaamaan malliksi vanhin saksalaisen seurakunnan alue, joka on kauniilla harjanteella.

Viipurin kaupungin mittausosaston tekemän tarkan mittakartan sekä vanhojen karttojen ja valokuvien avulla määriteltiin tärkeimpien hautojen sijainti, vanhat käytävät kaikilla alueilla sekä ne alueet, jotka olivat jääneet 1970-luvulla rakennetun tien alle. Mittakartan ja vanhojen karttojen avulla selvitettiin mm., että Uspenskin kirkon paikalla on säilynyt vain sisäänkäynnin alue ja muu osa oli jäänyt tien alle. Lisäksi tien levennyksen yhteydessä tuomiokirkkoseurakunnan alueella noin kuusi hautariviä ja muuri oli työnnetty kiviröykkiönä edemmäksi hautausmaan sisään.

Talkootyönä tuotiin esiin vanhat käytävät ja tärkeimpien hautojen paikat

Loppukeväästä ja kesällä aloitettiin hautausmaan kunnostustyöt. Toukokuussa pidettiin suomalais-venäläiset talkoot, joissa oli mukana yhteensä noin 90 henkeä. Heinäkuussa kahden viikon talkooleirille osallistui suomalaisia ja venäläisiä, yhteensä noin 50 henkeä. Alueelta siivottiin roskat sekä raivattiin moottorisahoilla ja raivaussahoilla sen pohjoispää, jossa sijaitsivat mm. Hackmanin suvun kappeli, A.I. Arwidssonin ja Otto von Fieandtin haudat sekä osia Tuomiokirkkoseurakunnan alueesta, mm. paikan, jossa sijaitsi Otsakorven perhehauta kauniine patsaineen. Talkootyöntekijät saivat raivattua pääkäytävien, muurien ja merkittävien hautojen alueet. Raivausten aikana löytyi useita hautapatsaita, jotka olivat olleet kasvillisuuden ja osittain maan peitossa. Ne luetteloidaan ja pyritään hankkimaan arkistosta tietoja näihin hautoihin haudatuista. Merkittävimpiä löytöjä oli viipurilaisen liikemiehen Jaakko Häklin hautapatsas, joka on kuvanveistäjä Emil Halosen käsialaa.

Hautausmaa on tärkeä osa alueen historiaa

EU-hankkeen tarkoitus oli herättää mahdollisimman laajaa kiinnostusta alueen menneisyyteen suomalaisten ja paikallisten asukkaiden keskuudessa sekä osoittaa molempien maiden viranomaisille, kuinka tärkeitä hautausmaat ovat alueen historiantutkimuksen kannalta. Projekti on saanut laajaa julkisuutta sekä Suomen että Venäjän mediassa. Viipurissa on järjestetty Sorvali- tiedotustilaisuuksia Viipuri-keskuksen Suomi-klubeissa sekä Sorvalin keskikoulussa lapsille ja vanhemmille. Näiden tilaisuuksien aikana on saatu myös lisätietoja hautausmaan nykyvaiheista.

EU-rahoituksen turvin muistopuisto-hanke on saatu hyvin käynnistymään. Tietoa on kertynyt, aluetta raivattu, maisemasuunnitelma laadittu ja Uspenskin kirkon sisäänkäynnin paikalle pystytetty laatta. Arvokkain anti on laaja kiinnostus hautausmaata ja koko alueen menneisyyttä kohtaan molemmissa maissa. Muistopuistoon sen lopullisessa muodossa on kuitenkin vielä pitkä matka.

Alueen raivaamista ja kunnostustöitä tulisi jatkaa. Raunioituneesta alueesta saadaan merkittävä historiallinen kohde pystyttämällä tärkeimpien jo raivattujen reittien varsille maisemaan sulautuvat infotaulut, jotka kertovat kustakin alueesta ja tärkeimmistä haudoista. Arkistosta on löytynyt runsaasti alueen vanhoja karttoja ja nekin voitaisiin sijoittaa kaikkien nähtäville. Raivaustöiden aikana saatiin esiin vanhat kauniit puut. Hautausmaan eri alueiden ilmeen selkeyttämiseksi niihin voitaisiin suunnitella myös uusia istutuksia.

Kirja Viipurin Sorvalin hautausmaasta

Hankkeen aikana julkaistiin kaksikielinen (suomi ja venäjä) kirja Sorvali – muistojen lehto. Pyhien paikkojen historiaa Viipurissa. Siinä on artikkeleja Viipurin hautausmaiden ja hautausmaakirkkojen historiasta, Sorvalin hautausmaata koskevista arkistoaineistoista, Sorvalin muistomerkeistä, perhetarinoita, artikkelit Sorvalin kirkosta evakuoiduista sakraaliesineistä ja ikoneista sekä hautausmaan kasvillisuudesta.

Kirjan lopussa on kattava luettelo Viipurin kirkoista ja hautausmaista sekä liitteenä kartta, johon on merkitty Viipurin kirkot ja hautausmaat 1300-1900 -luvuilla. Kaikki kirjan materiaalit on julkaistu suomen ja venäjän kielellä.
Kirjan voi tilata puhelimitse 09-2722430 tai sähköpostilla helsinki@viipurikeskus.fi.









»etusivulle